Leipuri paistaa mustaa pullaa. Mutta taikinaa ei leipuri koskaan syö. Iänikuinen työ sen hälle opettaa, vaan muuten potkut saa. On kovaa tämä maa, kun tehty se on sementistä oikein kovasta voivottelee Leipuri.

Calendar

July 2009
M T W T F S S
« Apr    
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  

29.4.2008

Yeah!

Filed under: kritiikki, yhteiskunta — Anna-Mari @ 20:40

Tietotyö vapauttaa!

• • •

25.4.2008

Hyviä asioita

Filed under: jorina — Anna-Mari @ 18:00

alkoholi, Technique, ilta-aurinko.

• • •

25.3.2008

Todiste siitä, että

Filed under: schlumbergera — Anna-Mari @ 14:09

en tapa kaikkea.

Schlum

Ps. huomio rajaukseen.

• • •

24.3.2008

Mustaa pullaa

Filed under: mustaa pullaa, poesi — Anna-Mari @ 15:01

Arkistojen aarteita. Olen kirjoittanut psykedeelisen runon joskus, käsialasta tulkittuna 7-8 -vuotiaana. Kyllä on hyvin sisäistetty palkkatyöorjuus!

    Leipuri paistaa mustaa pullaa.

    Mutta taikinaa ei leipuri koskaan syö.
    Iänikuinen työ sen hälle opettaa, vaan muuten potkut saa. On kovaa tämä maa,
    kun tehty se on sementistä oikein kovasta
    voivottelee Leipuri.

• • •

7.1.2008

What is it like to be a ba… me

Filed under: arki — Anna-Mari @ 9:30

20:43:20 xx ansku
20:43:53 xx sun elämä on kaoottista
20:43:58 xx päivä anskuna
20:44:13 xx herää niin lattiassa on vaan reikiä joista tulee ruskeaa ja vihreää höyryä
20:44:44 xx kaikki on sumuista, mutta kuvakulma heiluu ja välillä paiskautuu nykyajan paineesta ja sykäyksistä maahan ja seinille
20:45:06 xx ja sit onkin jo jyväskylässä tai tampereella tai pälkäneellä tai jossain junassa jonnekin päin tai heräämässä junaan jne

• • •

10.12.2007

Myytti

Filed under: henkilöt, luonnos — Anna-Mari @ 8:53

Erich Bruch harjoittelee.

Klippi on Stefan Jarlin dokumentista Själen är större än världen vuodelta 1985. Eräs ystävä esitteli minulle tuon(kin) dokumentin suurin piirtein vuosi sitten. Kaikki näkemäni Jarlin dokumentit ovat olleet vaikuttavia, ja tuo lienee juuri se oikea sana, vaikuttava. Sama pätee siis tuohon ruotsalaisesta urheilijalegenda Ricky Bruchia kuvaavaan.

During the 14 months of shooting Ricky lifted 30,000 tons and consumed 135,000 vitamin pills.” lukee youtube-pätkän vieressä. Wikipediasta tarkistin, etten muista väärin. Bruch oli mahtava urheilija, mutta hän epäonnistui aina arvokisoissa. Hänellä on edelleen Ruotsin keihäänheiton ennätys. 38-vuotiaana, joka on tietenkin huippu-urheilijoille jo korkea ikä, hän päätti ylittää ennätyksensä ja näyttää kaikille.

Dokumentti kuvaa, miten Bruch harjoittelee ennätyksen ylittämiseen, tai miten hän valmistautuu siihen, itse asiassa. Hän pumppaa rautaa, mylvii ja karjuu, syö ja piikittää itseensä vitamiineja ja lisäravinteita purkki- ja litrakaupalla, juoksee, hioo heittotekniikkaa, pumppaa lisää ja mylvii vielä kovempaa. Toisin sanoen iso, arkaainen ja karski mies virittää itsensä äärimmilleen, pakottaa luontonsa tottelemaan. Näky on jotakuinkin käsittämätön. Samaan aikaan siinä on sekä jotain huvittavaa että pelottavaa ja kunnioitusta herättävää.

Hän ei ylittänyt ennätystään. Tietenkään, sillä Ricky Bruch on myyttinen sankari.

• • •

13.9.2007

Rikoin juuri äsken hameeni kävelemällä vessan kahvaan

Filed under: arki — Anna-Mari @ 14:59

Otsikko kertoo olennaisen.

• • •

27.7.2007

Elossa, ja liikkeellä jonnekin

Filed under: arki, itse — Anna-Mari @ 15:41

rötköttel

Tulin Pallakselta takaisin tiistaina, unettomien, siispä hyvin levottomien bussi- ja junamatkojen jälkeen. Pallas-Hetta -vaellus olisi ollut reitti, joka olisi kannattanut mennä, mutta koska en ollut suunnitelleet tarpeeksi pohjoisen kulkuyhteyksiä, emme menneet Hettaan saakka. Sen sijaan pyörimme Oloksen ja Pallaksen liepeillä. Seuraavaa reissua voisin suunnitella siispä hieman tarkemmin. Muitakin yllätyksiä matkan aikana tuli. Mieleeni ei esimerkiksi tullut, että lämpötila saattaisi yöllä laskea kahteen asteeseen. Teltassa oli kieltämättä hieman kylmä sinä yönä.

Mutta mitäpä noista, reissu oli joka tapauksessa mainio. Matkapäiväkirjani jäi matkustamaan johonkin junaan, mikä vähän harmittaa.

Kummallista, millainen olotila voi jäädä reissaamisen jälkeen. Sen sijaan, että olisin ollut tyytyväinen ja kaivannut ihmisiä, olo oli päinvastainen. Olen jatkanut luontoon.fi:n maanista selailua, vaikka tiedän, etten välttämättä koko kesänä ehdi juuri mihinkään enää. Mutta neljä kansallispuistoa on lähellä tiettyjä minulle strategisesti sopivia sijainteja Suomessa: Leivonmäki, Helvetinjärvi, Seitseminen, Repovesi. Ja kansallispuistothan eivät ole ainoita vaihtoehtoja.

Vaellusretket ovat kuitenkin nyt vain mukavia unelmia, joista voi haaveilla aina… kun on haaveilun aika. Kävelemisessä on jotain äärimmäisen rentouttavaa, mutta en osaa vielä sen tarkemmin kuvailla, mitä. Jokin siinä, miten kenkä tukee nilkkaa ja rinkka painaa selässä, tuntuu vain yksinkertaisen hyvältä.

• • •

14.1.2006

Elektronin liikkeistä

Filed under: filosofia, opiskelu — Anna-Mari @ 18:11

Logiikan luennot 10-17 ohi tältä päivältä. Pian alan kirjoittaa tännekin kaiken koodikielellä. Kävin ensimmäistä kertaa Jyväskylässä ravintolassa syömässä, Albassa.

Äsken autoin Tuomasta ja kirjoitin hänen fysiikan selostukseensa lopetuksen. Tehtäväni oli kertoa, miten elektronin rata muuttuu kun suihkun lähtökulmaa muutetaan.

• • •
Powered by: WordPress • Template by: Priss